torstai 1. helmikuuta 2018

Valdemari 2018:1


Pääkirjoitus

UPEAA uutta vuotta meille kaikille!  Vuoden ensimmäinen kuukausi on nyt takana, ja eipä antaudu ankeamielisiksi, vaikka kaikki ei ole mennytkään niinkuin me demarit olisimme toivoneet.

MONI demari osallistui aktiivisesti demokratian kannalta tosi tärkeisiin vaaleihin. Osa oman ehdokkaamme tukijoukoissa keräämässä ääniä, osa vaalilautakunnissa hoitamassa itse äänestystapahtumaa – ja myös keräämässä kunnallisjärjestöllemme rahaa.

OSALLE 3,3 %:n lopputulos oli pettymys, osa osasi olla kai realistisempia.

ESPOON tasolla politiittinen vuosi on niinikään alkanut. Me demarit olemme mukana budjettisovussa, mutta se ei voi estää sitä, että nostamme esiin sietämättömiä ongelmia, koskevatpa ne  riittämättömiksi osoittautuneita  vanhuksille merkittyjä resursseja tai ihmisten työmatkojen hankaluuksia.

Seuraamme myös tosi tarkasti virkamiesten kouluverkkovalmisteluja, joilla on todella iso vaikutus espoolaisten arkeen. Lakkautetaanko Espoossa pienet koulut mm. Nuuksiossa  ja Pakankylässä. Lakkautetaanko Merisaappaan erittäin vaativaa erityisopetusta antava  koulu? Siirretäänkö yli puolet lukioistamme Tapiolan- Otaniemen aluelle? Miten tuemme ammatillista koulutusta? Kuinka käy Aarnivalkean ja Jousenkaaren koulujen? Runnotaanko pienetkin oppilaat Tietotie 6:n vanhaan konttorirakennukseen?

Huolia riittää, mutta myös ilonaiheita. Tämän nettilehden päätoimittajana iloitsen siitä, että Valdemarilla alkaa jo kuudes vuosikerta. Juhlan kunniaksi olen poiminut viideltä menneeltä vuodelta alkuvuoden Valdemareista yhden jutun uudelleen retro-henhessä julkaistaviksi.


Demarit huolissaan kouluverkosta

ESPOON KOULUVERKKOSUUNNITELMA KOKONAAN UUDELLEENTARKASTELUUN. INVESTOINTIKATON ON JOUSTETTAVA!

Espoon virkamiesten laatima koulu- ja lukioverkkosuunnitelma (suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma 2018-2027) julkistettiin 11.1.2018. Esitys on nostattanut, odotetusti, kovan myrskyn ja keskustelun lukio- ja kouluverkon alueellisen tasapainon ja eritoten koulukorjauskohteiden aikataulujen ja priorisointien osalta.

Espoon demarit ovat erityisen huolissaan Tapiolan alueen alakoulujen – Aarnivalkea ja Jousenkaari – tilanteesta. Alueella ei ole yhtään tervettä alakoulua. Tilanne on vellonut aivan liian pitkään, ja vanhempien tuska ja epätietoisuus on jatkunut vuodesta toiseen. Lasten pitkät koulumatkat jopa toiselle puolelle kaupunkia ovat kuormittaneet kohtuuttomasti lapsia ja perheitä. Näin ei saa enää jatkua. Kaikki puolueet, kokoomus mukaan lukien, lupasivat hoitaa koulut kuntoon kuntavaaleissa 2017.

Espoon demarit tulevat vaatimaan Aarnivalkean ja Jousenkaaren kouluille kestävää ja pysyvää ratkaisua esim. siirtokelpoisia tyyppikouluja. Virkamiesesityksen ajatus Aarnivalkean koulun pienten alakoululaisten siirtämisestä Otaniemeen on vastuuton. Koulumatkat olisivat erittäin turvattomia.

Myös mm. Hösmärinpuiston ja Pakankylän pienten koulujen lakkauttamisehdotukset arveluttavat Espoon demareita. Tällaisissa päätöksissä on otettava huomioon lapsivaikutusten arviointi ja turvattava erityisosaamisen (mm. erityisopettajat) säilyminen.

Lukioverkon osalta demarit pitävät esitystä alueellisesti täysin epätasapainoisena: peräti viisi Espoon yhdeksästä lukiosta sijoitettaisiin Suur-Tapiolan alueelle. Jo edellisen valtuuston hyväksymä Meri-Matin lukio ei ole poliittisista evästyksistä huolimatta mukana investointisuunnitelmassa. Demarit eivät hyväksy tätä: Meri-Matti on luvattu ja päätetty hanke ja se kuuluu tulee rakentaa voimakkaasti kasvavaan Matinkylään, etenkin, jos Olarin lukio on siirtymässä Otaniemeen. Esityksessä ei ole osoitettu Matinkylään siirrettäväksi suunnitellulle Kaitaan lukiolle mitään tilaa. Espoon alueiden tasapuolinen kehittäminen tulee ottaa huomioon joukkoliikenneratkaisuissa. Lukioihin on päästävä myös Keski- ja Pohjois-Espoosta.

Kouluverkkoon liittyvää Tietotien kiinteistön vuokrahanketta on lisäksi viety eteenpäin kulissien takana vastoin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan nimenomaista toivetta. Asia vaatii tarkempaa selvittelyä.

Kokonaisuutena virkamiesesitys vaatii mielestämme suuria muutoksia ja näkemyksemme mukaan myös mekaanisen ja lasten ja nuorten sekä heidän vanhempien ja koulun henkilöstön kannalta epäinhimillisen investointikaton avaamista.

Mika-Erik Walls
opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen
kaupunginvaltuuston varajäsen

Martti Hellström
opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen
kaupunginvaltuuston jäsen

Nuuksion koulua ei saa lakkautta!

Lisätty 1.2. 
LÄNSIVÄYLÄ julkaisi 27.1. varavaltuutettu Hannele Kerolan tärkeän mielipidekirjoituksen.

NUUKSION KOULUA EI SAA LOPETTAA

Espoon palveluverkkosuunnitelmassa ei esitetä riittäviä perusteita Nuuksion koulun lopettamiselle. Oppilaat ja opettajat eivät ole kokeneet ongelmia sisäilmassa tai tietoliikenneyhteyksissä. Lakkauttaminen pidentäisi pienten lasten koulumatkoja kohtuuttomasti ja uhkaisi vakavasti alueen elinvoimaisuutta. Lakkauttaminen olisi sekä Espoo-tarinan että perusopetuslain vastainen.
Nuuksion koulu sijaitsee Nuuksiossa harvaan asutulla, luonnonkauniilla alueella. Koulun historia ulottuu aina 1900-luvun alkuun, jolloin Histan kartanon omistajat Artturi ja Hilda Ihamuotila perustivat mailleen kansakoulun. Nykyinen koulurakennus on vuodelta 1952. Terve ja turvallinen lähikoulu palvelee hyvin noin 60 koululaisen ja Nuuksiossa asuvien perheiden tarpeita sekä lisää alueen elinvoimaa. Perheille on tärkeää, että lapset saavat käydä oman alueen pientä lähikoulua.

Espoon juuri valmistuneessa koulujen palveluverkkosuunnitelmassa esitetään, että Nuuksion koulun oppilaat siirretään Karhusuon kouluun vuonna 2020 tai 2021. Nuuksiossa koulumatka on jo nyt useita kilometrejä. Matka Karhusuon kouluun olisi huomattavasti pitempi, monessa tapauksessa reilusti yli 10 kilometriä.

Samaan aikaan Espoo ja HSL suunnittelevat Kehä III:n ulkopuolella bussiyhteyksien heikentämistä, mikä hankaloittaisi myös koululaisten matkustamista Nuuksiosta Karhusuolle. Monessa tapauksessa jouduttaisiin turvautumaan kalliisiin taksikuljetuksiin.

Pohjois- ja keski-Espoon yleiskaava on lähiviikkoina tulossa nähtäville. Asukastilaisuuksissa on korostettu, että Espoo haluaa kehittää Kehä III:n takana olevalle alueelle kylämäisiä alueita. Tämä edellyttäisi, että kylämäisillä alueilla kuten Nuuksiossa on vähintään pienten lasten lähikoulu.
Perusopetuslain yksiselitteisenä lähtökohtana on lähikouluperiaate. Lain mukaan oppilaiden matkojen tulee olla mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Espoo toimii perusopetuslain vastaisesti, jos se lopettaa Nuuksiossa lähikoulun ja pakottaa koululaiset kulkemaan kaukana olevaan Karhusuon kouluun.

Koko Espoon kehittämisen pitäisi perustua Espoo-tarinaan. Espoo-tarinan mukaan hyvät palvelut lisäävät alueen elinvoimaa, kuntalaisten toimeliaisuutta ja arjen sujuvuutta. Kaupungin palvelut vastaavat asukkaiden tarpeita ja niitä kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa. Näitä linjauksia pitää noudattaa yhdenvertaisesti myös Kehä III:n takana, joka on puolet Espoon pinta-alasta ja siellä asuu lähes 20 000 espoolaista. Nuuksiossa Espoo-tarinan noudattaminen tarkoittaa sitä, että alueella säilytettään terve ja turvallinen lähikoulu sekä toimivat bussiyhteydet.  
Espoo-tarinassa kysytään myös, mistä olemme tulossa. Tähän kysymykseen emme voi vastata tuntematta ja vaalimatta paikallishistoriaa. Yli 100 vuotta toimineen koulun lopettaminen olisi historiamme vähättelyä ja Espoo-tarinan hengen vastaista.

Hannele Kerola
Nuuksio-seuran puheenjohtaja




keskiviikko 31. tammikuuta 2018

Tammikuun valtuustokokous

ESPOON valtuusto kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa maanantaina 24.1. Valtuustoryhmämme piti viikkoa aikaisemmin oman ryhmäkokouksensa.

KOKOUS alkoi ajallaam, ja kaikki demaripulpetit oli täytetty varsinaisilla jäsenillä. Demarin Antti Aarnio valittiin kiinteistötoimitusten uskottujen miesten täydennysvaalissa  tehtävään.

PÄIVÄN ehkä tärkein asia oli Espoon kaupungintalon kohtalo. Jakolinjat kulkivat puolueiden sisällä, ei niinkään puolueiden välillä. Myös demarien mielipiteet hajosivat jokseenkin fifty-fifty.

Hyvinvointisuunnitelmat ja hyvinvointikertomus 2017-2021 herättivät hyvää keskustelua. Espoolaisten hyvinvointi on useilla kansallisilla seurantaindikaattoreilla tarkasteltuna keskimääräistä parempi. Huolenaiheina  ovat terveyden ja hyvinvoinnin epätasa-arvoinen jakaantuminen, nopea väestön sekä vieraskielisen väestön kasvu,  ikärakenteen vanheneminen,  kaupungistuminen  sekä talouden hidas  kasvu Myös asuinalueiden epäsuotuisan eriytymiskehityksen riski on tärkeää huomioida hyvinvoinnin edistämisessä.

Lahdenpohjalle hyväksyttiin asemakaavan muutos.  

Valtuustokysymyksiin saatiin vastaus: talousarvion sukupuolivaikutusten arvioinnista ja mikromuovin aiheuttamista haitoista

Valtuustoaloite vegaaniruoan tarjoamisesta Espoon kouluissa palautettiin uudelleen valmisteltavaksi.
Demarien Juri Aaltisen aloite Niittykummun metroaseman liityntäliikenteen turvallisuudesta sai hyvän vastaanoton: Tien ylittämisen estämiseksi rakennetaan aita.

KOKOUS päättyi kello 22.20

Kaupungintalo puretaan!

NÄIN sitten päätettiin. Kaupungintalo puretaan.
Kaupungintalon ystävistä nyt jo edesmennyt varavaltuutettu Martti Tieaho lähetti vuonna 2013 nettilehti Valdemariin linkin noin 15 minuutin clipsiin, jonka Yle on tehnyt talosta. Tässä Tieahon saate:

" Useimmat uusista valtuutetuista (eikä edes kaikki vanhatkaan) ovat täysin tietämättömiä millainen kaupungintalo on. Sehän on normaalisti saneerattavissa konsernijohdon jne. noin 240 ihmisen hienoksi työpaikaksi, Valtuustotaloon, joka rakennettiin myöhemmin kuin kaupungintalo, sovelletiin samaa kokonaismuottia. Historiallista jatkumoa? Kaupungintalon valoisa ja laaja sisääntuloaula on katsomisen arvoinen."

https://www.dropbox.com/s/eq2te390xetq2wg/Elokuva.wmv

Laitetaan sen tänne Martin ja kaupungintalon muistoksi.

VALTUUSTONKOKOUKSESSA Aulikki Pentikäinen piti seuraavan, hyvn koskettava puheen:
"Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Minulla on ilo olla mukana keskustelemassa kaupungintalon kohtalosta täällä teidän kanssanne. On kuitenkin yksi asia, josta olen kaikkea muuta kuin ylpeä espoolainen. Ja se on tapa, jolla kaupungintalon kohtalosta nyt päätetään.

Tänään emme varsinaisesti ole päättämässä kaupungintalon purkamisesta vaan kauniimmin sanoen Espoon kaupungintalon tilaratkaisusta ja virastokeskuksen kehittämisen visioista. Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2010 tehty päätös Espoon merkkirakennuksen – kaupungintalon - purkamisesta jää nähtävästi voimaan. Asiassa on häpeällistä se, että kuntotutkimus ja talon rakennushistoriallisen arvon selvitys on tehty vasta purkupäätöksen jälkeen vuonna 2012 ja vielä senkin jälkeen on suorastaan varjeltu myyttiä hometalosta.

Kuntotutkimus osoittaa, että rakennus on perusterve ja jopa poikkeuksellisen terve. Arvoselvitys osoittaa kiistatta rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon oman aikakautensa rakentamisessa.

Hyvät valtuutetut, meillä on nyt menossa eräänlaiset missikisat ja äänestämme siitä, onko Espoon kaupungintalo ruma vai kaunis ja mikä pilaa Espoon keskuksen.

Olen samaa mieltä siitä, että Espoon keskus tarvitsee kohennusta. Espoon kaupungintalo ei kuitenkaan ole kehittämisen este vaan päinvastoin. Säilyttämällä talon säilytämme ylpeänä oman historiamme niin kuin aikanaan on ymmärretty säilyttää kirkonmäellä oleva pitäjäntupa vuodelta 1900 ja Espoon kunnantalo 1930 -luvulta.

Kysyn, onko meillä todella kanttia ja varaa purkaa kaupungintalo, jonka korjaaminen maksaisi noin 25 miljoonaa ja uuden Espoo-talon rakentaminen 45 miljoonaa. Mitään takeita ei ole myöskään siitä, että uudesta talosta tulee terve tai että edes tilojen käyttökustannukset jäisivät mataliksi.

Ja vielä lopuksi: Tiedättekö muuten mikä on maailman tunnetuin betonirakennus? Se on Rooman Pantheon. Meillä pitää olla malttia ja viisautta säilyttää oma historiamme tuleville sukupolville."
VALTUUSTORYHMÄN 1 vpj. Liisä Kivekäs kirjoitti näin:
" Hieno kokonaisuus, josta nyt ollaan luopumassa. Tosi surullista Espoon historiallisen kokonaisuuden kannalta. Elämme aikaa, jossa kaikki on kaupan kuten rakennushistorian eri kerrostumat. Miksi haluamme häivyttää Espoon historian jälkipolvilta? Siinä kysymys, jota kannattaa itse kunkin hieman pohtia." 

Mediatiedote: vanhusten palvelut tarvitsevat hyvinvoivan henkilökunnan

Mediatiedote. Julkaisuvapaa heti.
Espoon demarit: vanhusten palvelut tarvitsevat hyvinvoivan henkilökunnan

Espoon demareiden valtuustoryhmä vaatii kaupungilta nopeampaa toimintaa Espoon kotihoidossa ilmenneiden ongelmien kuntoon saattamiseksi ja vanhusten parissa työskentelevien työhyvinvoinnin parantamiseksi. Ryhmä jättää maanantaina valtuuston kokouksen yhteydessä aiheeseen liittyvän valtuustokysymyksen.

- Espoon kotihoidon henkilöstön viestit on otettava vakavasti. Vaikka henkilöstömäärää on lisätty viimeisten kolmen vuoden budjeteissa 40:llä ja keväällä saadaan 20 hoitajaa lisää, on määrä suhteutettava kaupungin kasvavaan vanhusväestön määrään. Kodeissaan asuvat vanhukset ovat yhä huonokuntoisempia, joten myös hoidontarve on suurempi, toteaa demareiden valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Liisa Kivekäs

Kivekäs on ammatiltaan sairaanhoitaja ja teki viime kesänä työpäiviä kotihoidon henkilöstön kanssa vanhusten kotihoidossa ympäri Espoota.

- Espoon kotihoidon henkilökunta ansaitsee valtavat kiitokset. He tekevät työtään suurella sydämellä ja taidolla, hän kehuu, mutta lisää, että aivan liian moni hoitaja tekee työtään jaksamisensa äärirajoilla.  

- On hälyttävää, että 16 prosenttia työntekijöistä kokee töiden sujuvan huonosti tai melko huonosti.

Myös sosiaali- ja terveyslautakunna toinen varapuheenjohtaja, demareiden Johanna Värmälä on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja jakaa Kivekkään ajatukset. 

- Työntekijät tekevät parhaansa, jotta asiakkailla on turvallista asua kotonaan. Uupuminen työssä on kuitenkin liian yleistä. Kotihoidon työntekijöiden jaksaminen on ollut esillä useasti myös sosiaali- ja terveyslautakunnassa, Värmälä kertoo.

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa saatiinkin Värmälän vaatimuksesta viime keväänä käsittelyyn kotihoidon kehittämisohjelma.

- Ongelmat on vihdoinkin tunnustettu myös virkamiestasolla, eikä korjaavien toimenpiteiden kanssa saa aikailla. Asukkaiden pitää saada tarvitsemansa palvelut ja päästä tilanteen niin vaatiessa hoiva- ja asumispalveluiden piiriin, vaatii Värmälä.

- Demareiden työ espoolaisten vanhusten hoidon ja hoivan turvaamiseksi on ollut vuosi toisensa jälkeen johdonmukaista. Budjettineuvotteluista toiseen olemme vaatineet riittävää resurssointia ja parempaa johtamista. Olemme kuunnelleet niin hoitajia kuin hoidettavia ja heidän omaisiaan herkällä korvalla. Emme jätä virkamiehiä tai muiden puolueiden jäseniä rauhaan vanhusten asioista puhuttaessa. Me olemme valtuuston poliittinen omatunto, sanoo demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Markku Sistonen.

- Kiitetään kotihoidon henkilökuntaa hyvillä työolosuhteilla ja kunnioitetaan vanhuksia inhimillisellä hoivalla, jonka hyvinvoiva ja riittävä henkilökunta varmistavat, summaa kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja demareiden Maria Guzenina.

Tiedustelut
Markku Sistonen
Valtuustoryhmän puheenjohtaja


Espoon joukkoliikenne on saatava kuntoon

Espoon joukkoliikenne on saatava kuntoon!
Mediatiedote. Julkaisuvapaa heti

Espoon valtuuston demariryhmä: Espoon joukkoliikenne on saatava kuntoon!

Länsimetron toiminta ei ole alkanut ongelmitta. Tekniset ongelmat  ovat aiheuttaneet kohtuuttomia ongelmia asukkaille ja työmatkaliikenteelle. Monet suorat linjat Helsinkiin on kokonaan lopetettu. Ratkaisu on ollut harkitsematon.

Lisää hankaluuksia espoolaisille on aiheuttanut se, että mm. Pohjois-Espoosta on lakkautettu ja uhataan lakkauttaa  useita  bussilinjoja.

Espoon valtuuston demariryhmä vaatiikin, että osa suorista bussilinjoista Helsinkiin tulee palauttaa metroyhteyden rinnalle ruuhka-ajoiksi kunnes metroliikenne saadaan sujumaan ongelmitta. HSL:n on niinikään turvattava  julkiset  liikenneyhteydet myös muihin Espoon osiin ennen muuta Pohjois-Espooseen. HSL:n ja Espoon kaupungin on viipymättä palautettava espoolaisten luottamus joukkoliikenteeseen.


Markku Sistonen
Valtuustoryhmä  puheenjohtaja

046 8773884

Valtuustoaloite muovijätteen lajittelusta

Aloitteen allekirjoitti lähes 50
valtuutettua
Aloite kiertotalouden edistämiseksi Espoossa mahdollistamalla  asukkaille muovijätteen
lajittelu myös taloudellisesti

Kiertotalous on yksi keskeisimpiä keinoja turvata luonnon elinvoimaisuus. Se  pyrkii maksimoimaan tuotteiden  ja materiaalien  kierron taloudessa mahdollisimman pitkään ja samalla  synnyttämään  mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä. Muovi on yksi kiertotalouden hankalimpia ongelmia. Muovit ovat koostumukseltaan hyvin erilaisia, eikä kaikkea voida käyttää uudelleen.  Vain 5 % muovijätteestä palautuu nykyisin tuotantoketjuun. Huomattavasti suurempi osa voitaisiin  palauttaa sinne.

Euroopassa  syntyy 26 miljoonaa tonnia muovijätettä vuodessa.  Tästä jätteestä 60 % koostuu elintarvikemuoveista. Kuluttajien käytöstä syntyvää muovijätettä on vaikeaa kierrättää uusiomuovin raaka-aineena. Muoveja on  monta lajia, ja erilaatuiset muovit pitäisi lajitella. Muovijäte on käsittelemättömänä saastetta, josta merkittävä osa päätyy  meriin ja  ruokaketjuun kalojen ja lintujen kautta. Maailman meriin joutuu muovijätettä yli 500 tonnia tunnissa!  Arviolta miljoona merilintua ja satatuhatta merinisäkästä kuolee muovijätteiden vaikutuksesta! 

Nykyisen hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä. Muovijätteen kierrätys tukee kiertotaloutta. Kierrätyksessä keskitytään löytämään käyttötarkoituksia jo syntyneelle jätteelle. Se osa muovista, jota ei voida palauttaa tuotantoon, voidaan hyödyntää mm. lämmöntuotannossa, jos jätteen keräily toimii fiksusti.

Espoo on Euroopan kestävin kaupunki. Tähän sertifikaattiin istuisi myös rooli aktiivisena edelläkävijänä muovijätteen keräilyssä. Jo nyt useat asukkaat haluaisivat osallistua  muovijätteen lajittelemiseen, mutta nykyjärjestelmässä tällainen luonnonsuojelu aiheuttaa heille liian suuria kustannuksia.

Me tämän aloitteen allekirjoittajat toivomme, että Espoo ottaa muovijätteen lajittelun edistämisessä aktiivisen roolin ja aloittaa HSY:n kanssa viivytyksettä neuvottelut eri mahdollisuuksista,  joilla muovijätteiden lajittelu ja kerääminen voitaisiin toteuttaa ympäristön suojelun ja kiertotalouden kannalta paremmin ja silti niin, että  tämä  kerääminen   ei lisäisi  asukkaiden jätehuollon kustannuksia.




Valtuustotoivomus lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seurannasta

JOHANNA Värmälän  yksimielisesti hyväksytty toivomus kuuluu näin:

" Valtuusto toivoo, että valtuustolle annettaisiin Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seurannan yhteydessä tilannekatsaus lasten ja nuorten käyttämien julkisten tilojen terveellisyydestä ja
turvallisuudesta, kuten myös tietoa, miten esille tulleisiin epäkohtiin on reagoitu."


Valtuustokysymys: Toteutuvatko vanhuspalvelut Espoossa?

Espoon ikääntymispoliittisessa ohjelmassa 2009-2015 on todettu kotona asuminen ensisijaiseksi tavoitteeksi. Ohjelmaa on myöhemmin virkamiesten toimesta päivitetty siten, että kotona asumista edelleen vahvistetaan.

Onko päivitystä tehtäessä arvioitu ikääntyneiden nykytila, ikääntyneiden toimintakyvyn heikkeneminen? Onko oikein, että ihminen joutuu olemaan kotihoidossa silloin, kun ei enää koe sitä turvalliseksi?

Tampereen yliopiston gerontologian professori (HS 18.1.2018) toteaa seuraavaa "Yleinen politiikka on se, että ihmisen pitää asua kotonaan, olipa kunto melkein mikä tahansa. Siitä seuraa se, että kotihoidossa on yhä huonokuntoisempia ihmisiä". Jylhän mukaan on myös yleinen trendi, että kunnissa yritetään tehdä mitä tahansa temppuja ongelmien syiden hämärtämiseksi.

Myös Espoon tarkastuslautakunta on tarkastuskertomuksissaan jo monena vuonna kiinnittänyt huomiota kotihoidon työhyvinvoinnissa ilmenneisiin vakaviin ongelmiin ja todennut, että riittävistä resursseista on huolehdittava.

Me allekirjoittaneet valtuutetut kysymme:

Toteutuvatko Vanhuspalvelulain edellyttämät oikeudet Espoossa?  Saavatko iäkkäät ihmiset heille myönnetyt palvelut ilman aiheetonta viivytystä? Toteutuvatko iäkkäiden oikeudet Espoossa?

Espoossa 22.1.2018

Markku Sistonen, sd          Leena Luhtanen, sd

Valtuustoaloite liityntäliikenteen aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi

Espoon kaupungin tulee yhdessä HSL:n kanssa järjestää pikaisesti espoolaisten asukkaiden kuulemistilaisuudet metroliikenteen aiheuttamien ongelmien kartoittamiseksi ja ratkaisemiseksi.
Tammikuussa 2018 HSL lakkautti kaikki suorat bussilinja Etelä-Espoosta Helsinkiin ja muutti olemassa olevia linjoja merkittävästi. Tästä aiheutui isolle joukolle Espoolaisia suuria ongelmia ja merkittävää heikennystä aiempaan joukkoliikenteen käyttöön verrattaessa. Useiden asukkaiden matkustus ajat jopa tuplaantuivat.

Asukkailta on kerättävä tietoa epäkohdista sekä asukas tilaisuuksissa että internetin kautta. Näin voidaan ongelmakohdat kartoittaa kattavasti ja osallistaa asukkaat ongelmien ratkaisemisessa.

Markku Sistonen sd.

Valtuustokysymys väkivallasta kouluissa

Valtuustokysymys koulujen henkilökunnan suojaamisesta yhä yleistyvältä väkivallalta

Viime viikonvaihteessa uutisoitiin espoolaisrehtorin pahoinpitely omassa koulussaan. Jokin raja on nyt ylitetty. Vähättelemättä lainkaan yhdenkään oppilaan kokemaa väkivaltaa. Tai yhdenkään kouluavustajan toistuvia kolhuja. Tai useiden kymmenien opettajien voimatonta tuskaa  tilanteessa, jossa he joutuvat jopa toistuvasti väkivallan kohteeksi. Rehtorin pahoinpitely on myös symbolinen; se tuhoaa vääjäämättä turvallisuuden tunnetta koulusta.

Vaikka monet asiat ovat Espoon kouluissa  erittäin hyvin,  kouluväkivallan suhteen huoli on edelleen akuutti – ehkä jopa krooninen. Tilastot koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallan uhasta  ovat vakavat, ja suullisesti saadut viestit vielä ikävämmät.  

Kouluissa on voitava asettaa  ehdoton nollatoleranssi väkivallalle.  Koulutoimen, sosiaa-litoimen, lastensuojelun ja mm. poliisin yhteistyön tieltä on purettava esteet. Väkivaltaisiksi tunnettujen särjettyjen oppilaiden tuelle, kuntoutukselle ja opetuksen  järjestelyille on oltava sellaiset resurssit, että ne riittävät takaanaan kaikkien turvallisuuden. Toimintaohjeet väkivallalla uhkailun osalta on terävöitettävä. Väkivaltaa kokeneiden on saatava riittävä tuki. 

Tässä kysymyksessä rajaudutaan tarkastelemaan väkivaltaa työntekijöiden oikeuksien näkökulmasta. Työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan joutumista fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi työssä.  Työturvallisuuslaki (23.8.2002/738) edellyttää, että väkivalta työssä pyritään estämään ennakolta. Työnantajalla on velvollisuus tunnistaa  työhön liittyvät vaarat ja toteuttaa tarvittavat korjaavat toimenpiteet.  Tarvittaessa on ryhdyttävä lisä-toimiin. 

Me allekirjoittaneet valtuuston jäsenet, pyydämmekin kaupunginhallitusta vastaamaan:
1. Mihin toimiin Espoo  on  työnantajana ryhtynyt,  jotta jokaisella koulussa työtä tekevällä on lain takaama oikeus turvalliseen ja väkivallattomaan työympäristöön?
2.  Ovatko nykyiset toimet ja järjestelyt sen mielestä riittäviä?
3. Jolleivat ole, mihin uusin toimiin se aikoo  ryhtyä,  jotta henkilöstöön kohdistuva väki-valta kouluissa  loppuu.



Martti Hellström

Vuosi sitten








VUOSI sitten vanhan valtuuston toimikautta oli jatkettu puolella vuodella. Kuntavaalit olisivat huhtikuussa. HELMIKUUN   alussa ilmestyneessa Valdemarissa esiteltiin demariehdokkaita. Juttuja oli yhteensä kuusi. Muistellaanpa niistä yhtä:
"Määräraha-aloite subventoimaan vanhusten ateriahintojen nousua".











Määräraha-aloite subventoimaan vanhusten ateriahintojen nousua


Espoon demareilta määräraha-aloite subventoimaan vanhusten ateriahintojen nousua
MEDIATIEDOTE
Julkaisuvapaa heti

Espoon demareilta  määräraha-aloite subventoimaan vanhusten ateriahintojen nousua

Espoon valtuustoryhmän jäsen Markku Sistonen on tehnyt määräaha-aloitteen: Toteutuessaan  se takaisi, että vuonna 2018 kaikille vanhuseläkkeellä ja työkyvyttömyyseläkkeellä oleville myönnettäisiin palveluseteli tai ruokaseteli hakemuksesta.
-  Näin voisimme subventoida valtuuston enemmistön päättämää ateriahintojen nousua ja mahdollisttaisiin terveellisen aterioinnin jatkuminen sekä lisääntyminen, Sistonen perustelee. Aloite tukee merkittävästi Espoon strategiaa vähentää vanhusten laitoshoitoa.

Tuomas Pöystiä siteeraten ”Vanhustenhoidossa olisi olennaista panostaa ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitoon merkittävästi nykyistä enemmän. Sillä vältetään laitoshoitoon siirtyminen tai ainakin lykätään sitä. Kaikki toimintakyvyn ylläpitoon tähtäävät toimet, kuten liikunnasta ja hyvästä ruokavaliosta huolehtiminen, tulevat halvemmaksi kuin laitoshoito”.

Kaksi vuotta sitten

Vuoden 2016 ajan valtuuston puheenjohtajana oli
demarien Maria Guzenina.






KAKSI vuotta sitten ilmestyi TAMMIKUUN valdemarin (2016:1). Juttuja oli 9.  Poimitaan niistä näytteeksi juttu sisäilmaongelmista kärsineistä kouluista. Tässä asiassa demarit ovat olleet johdonmukaisesti aktiivisia.













Mediatiedote Niipperin koulun väistöstä


Mediatiedote
Julkaisuvapaa heti

Espoon demarien valtuustoryhmä vaatii:  Niipperin koulun väistöratkaisu on toteuttava viivytyksettä !

Espoon demarit ovat erittäin huolissaan espoolaiskoulujen ja päiväkotien kunnosta. Sisäilma- ja homeongelmat vaarantavat monen lapsen, nuoren ja kaupungin työntekijän terveyden ja työkyvyn. Tuorein esimerkki ongelmista on Niipperin koulu.

Espoon valtuusto on asettanut tavoitteeksi, että Espoo peruskorjaa koulujaan keskimäärin kolmen rakennuksen vuosivauhtia. Toteutuma on vain kaksi koulua. Näin Espoolle kasautuu noin 20 miljoonan euron korjausvelka joka vuosi. Osaamistakaan ei näytä olevan. Töiden valvonnassa on vakavia puutteita. Pahimmillaan samaa koulua korjataan jo kolmatta kertaa.

Espoon demarit vaativat vauhtia koulujen ja päiväkotien peruskorjauksille. Virkamiesten on laadittava poliittisille päättäjille selkeä lista huolestuttavassa kunnossa olevista kouluista ja päiväkodeista. Tilakeskukselle vuosikorjaus- ja perusparannuksiin varattu määräraha on täysin riittämätön. Demarit tulevatkin esittämään pian alkavissa ns. tatu-neuvotteluissa investointikaton korottamista, jos nykyinen 180 miljoonan maksiimi estää Espoota järjestämästä jokaiselle oppilaalle lain edellytämän turvallisen oppimisympäristön.

Niipperin koulun väistöratkaisu on toteutettava viivytyksettä! Suunnitellut lyhyen ajan korjaukset ovat rahanhaaskausta.

Martti Hellström
Espoon demarien valtuustoryhmän puheenjohtaja
045 -111 8156

Kolme vuotta sitten






VUONNA 2015 ensimmäinen Valdemari ilmestyi tammikukuussa. Eduskuntavaalit olivat edessä. Juttuja oli 11. Palautetaanpa näkyviin juttu:  Espoo ei halua jättikaupunkia!














Espoo ei halua jättikaupunkia!


TAMMIKUUN valtuuston tärkeimpiä asioita oli kaupungin kanta Suur-Helsinki- ideaa. Idea ammuttiin alas.

Kuntajakoselvittäjien esitys lähtee siitä, että Helsinki, Espoo, Kauniainen, Sipoo ja osia Tuusulasta yhdistettäisiin yhdeksi jättikaupungiksi. Laskelmia tällaisen mammutin synnyttämisen kustannuksista ei ole  tarjottu. Tietoa jättikaupungin veroprosentista tai liitoksen muista vaikutuksista, kuten lähipalveluiden turvaamisesta ei myöskään ole esitetty.

- Me demarit  vastustamme  Helsingin kokoomuslaisten hellimää ajatusta yhdestä suur-Helsingistä, totesi demarien valtuustoryhmän puheenjohtaja Maria Guzenina ryhmäpuheenvuorossaan.  Me kannatamme alueen kehittämistä yhteistyössä. Me vastustamme sanelupolitiikkaa. Puolueemme virallinen linja on Ei pakkoliitoksille.

Sekä Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen että helsinkiläisvaltuutettu Lasse Männistö ovat viime aikoina kannattaneet hyvinkin suureen ääneen äänestyksiä kaupunkien yhdistämisestä.
- Me demarit ihmettelemme kovasti sitä ylimielisyyttä, jolla tätä heidän hankettaan viedään eteenpäin, Guzeninan jatkoi.  Edes jonkinlainen hahmotelma palveluverkosta olisi tarjottava, jotta tulevaisuutta voitaisiin arvioida ja verrata nykytilanteeseen. Tällaisia, edes hahmotelman tasolla olevia suunnitelmia saatikka taloudellisten vaikutusten arviointia ei ole ollut esillä.

Näyttääkin siltä, että Helsingin päämääränä on saada aikaan pakkoratkaisuja, jotka eivät aja kenenkään muun kuin Helsingin etuja.

Kansanäänestystä demarit eivät tässä asiassa kaivanneet.
- Tuoreessa muistissa on kuinka sipoolaisille annettiin näennäinen mahdollisuus saada äänensä kuuluviin Sipoota koskevassa osakuntaliitoksessa, Guzenina palautti mieliin.  Vaikka äänestyksen tulos oli kertakaikkisen selkeä ei osakuntaliitokselle, sillä ei ollut vaikutusta lopputulemaan. Osakuntaliitos toteutettiin sipoolaisten tahdon vastaisesti.
- Kansanäänestys suur-Helsingistä olisi vain näennäinen äänestys. Me demarit emme halua juoksuttaa ihmisiä turhissa äänestyksissä.

- Vuosikymmeniä jatkunut vatkaaminen Helsingin seudun tulevaisuudesta on vihdoin lopetettava ja pantava jo moneen kertaan päätetyt tärkeät rakenteelliset uudistukset toimeen, Guzenina vaati.  Metropolihallinto on väline, jolla tarttua esimerkiksi metropolialueen seudun yhteen pahimpaan ongelmaan, sosiaaliseen segregaatioon, eli siihen, että seutu jakaantuu hyviin ja huonoihin alueisiin.

Neljä vuotta sitten






HELMIKUUN alussa 2014 ilmestyi tuon vuosikerran  ensimmäinen Valdemari.  Nyt juttuja oli jo 12. Tässä näyte neljän vuoden takaisista asioista:  Iso huoli oli terveyskeskuksista.















Taistelu omien terveyskeskusten puolesta jatkuu


DEMAREILLE terveyskeskuspalvelut ovat tärkeä asia. Palveluita ei ole saatu kaikkialla Espoossa kuntoon, ja nyt virkamiesjohto on tehnyt esityksen  Puolarmetsän terveysaseman palvelujen ulkoistamisesta.

Tiukasti hanketta vastustaa lautakunnan puheenjohtaja Johanna Värmälä (sd).
- Esitys on ensimmäinen askel. Lopullinen tavoite on lakkauttaa Puolarmetsän terveysaseman toiminta kokonaan, Johanna lataa. Puolarmetsän terveysaseman toiminnat halutaan siirtää Matinkylään Ison Omenan yhteyteen vuonna 2016 valmistuvalle palvelutorille.

Terveyspalvelujen johtaja Eetu Salunen kiistää väitteen. Hänestä kyse on vain siitä, että palveluita ei ole saatu toiminaan.
- Nyt Puolarmetsässä joudutaan odottamaan kohtuuton aika, ennenkuin päästään lääkärille. Kiireetöntä lääkäriaikaa odotetaan 59 päivää, kun keskiarvo on 27 päivää.

Värmälän mukaan erityisesti Olarin ja Matinkylän alueita vaivaavaa lääkärivajetta ei ole kunnolla yritettykään saada kuntoon.
- Tämä asia pitäisi hoitaa johtamalla kuntoon!

Kokoomus tukee Salusen ideaa. Vihreiden kanta ei ole vielä selvillä. Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee esitystä 26. helmikuuta.

Viisi vuotta sitten







VIISI vuotta sitten ilmestyi ensimmäinen Valdemari-lehti. Valtuusto oli juuri valittu vuosiksi 2013-2016. Netiilehdessä oli kuusi juttua, joista retrohengessä julkaistaan nyt uudelleen juttu  Kunnianarvoisesta kaupungintalosta.









Pelastetaan kaupungintalo!



Martti Tieaho
Veikko Simpanen

Valtuuston työjärjestyksen 5 §:n mukainen valtuutetun aloite

      Espoon kunnianarvoisan kaupungintalon kohtalo on edelleen lopullisesti ratkaisematta. Vaikka nyt näyttääkin siltä, että valtuustotalo-kaupungintalo yhdistelmän purkaminen edes osittain ei tule onneksi koskaan toteutumaan vaan että se saneerataan arvoiseensa käyttöön, on syytä tehdä konkreettinen esitys tulevien toimien etenemistiestä.

Kuntatekniikka-lehden  numerossa 2/2012 sivuilla 18-21 on yksityiskohtaisesti kerrottu läntisen naapurimme eli Kirkkonummen uuden kunnantalon ratkaisusta. Sen rakennutti Kirkkonummen Kunnantalo Oy, joka on Kirkkonummen kunnan ja Kevan (entinen Kuntien eläkevakuutus) muodostama keskinäinen kiinteistöyhtiö. Se omistaa myös 380-paikkaisen pysäköintitalon rautatieaseman lähellä.

Vuokra on reilut 100 000 euroa kuussa---eli  Kirkkonummi maksaa kunnantalosta Kevalle pääomavuokraa ja vastaa myös käyttökustannuksista sekä pienistä päivittäisistä korjaustöistä. Nyt ko. kunnantaloa huoltaa kunnan oma aluehuolto. Peruskorjauksista vastaa talon pääomistaja. Pääomavuokra on 6,25 prosenttia rakennuskustannuksista ilman tonttikustannuksia. Sitä maksetaan 15 vuotta. Sen jälkeen kunnalla on mahdollisuus lunastaa rakennus itselleen. Lunastushinta on hankintahinta, jota tasapoistoina on vähennetty 1,5 prosenttia vuodessa. Vuokrasopimus on 25 vuotta. Myös sen päätyttyä on kunnalla lunastusmahdollisuus.

Kirkkonummen kunnantalo rakennettiin kahdelle tontille, jotka olivat kunnan omistuksessa. Sitten tontit luovutettiin kiinteistöyhtiölle. Rakennuspaikan tontit ovat nyt Kirkkonummen panos kiinteistöyhtiössä.

Tämähän soveltuu pienin muutoksin erittäin hyvin myös ratkaisemaan Espoon vanhan kaupunkikeskustan ongelmat. Nopean ratkaisun ja korjauksen surkeaan, rapeutuvaan tilanteeseen tuo yhtiömuotoinen toteuttaminen.

      Ehdotamme, että
1. muodostetaan Espoon strategisen ja konsernijohtamisen kiinteistöä  varten halukkaan rahoittajan kanssa keskinäinen kiinteistöyhtiö ”Espoon tarinatalo”
2. kaupungintalon alakerroksiin voidaan toteuttaa monipuolisia tiloja kuntalaisten  käyttöön
3. siirretään yhtiöön valtuustotalo-kaupungintalo- kokonaisuus saneerattavaksi vuonna 2007 tehdyn hankesuunnitelman mukaisesti
4. sovelletaan tekemiseen yllämainittuja periaatteita (joita on onnistuneesti sovellettu aivan äsken Kirkkonummen kunnantalon toteuttamisessa)

Vastaavaan tehokkaaseen toimeen on päästy myös monissa muissa kohteissa Espoossa, kuten WeeGee-yhtiössä. Nyt pitäisi lopettaa turha kiistely ja ryhtyä määrätietoisiin toimiin. Parasta tässä ratkaisussa on se, että saneeratun kohteen vuokramenot voidaan täysimääräisesti kattaa nyt maksettavilla evakkotilojen vuokrilla. Uutta rahaa ei tarvita.

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Valtuustoryhmä esittäytyy: Olli Lehtonen

OLLI Lehtonen on demarien varavaltuutettu ja sosterlautakunnan jäsen. Näin hän kertoo itsestään:
" Olen Lintuvaarassa kasvanut, syntyperäinen espoolainen. Nelilapsisen perheen rakensimme Hanneleni kanssa Helsingin Herttoniemeen. Muutama vuosi sitten - neljänkymmenen helsinkiläisvuoden jälkeen - tuli aika muuttaa takaisin Lintuvaaraan. Tuntuu hyvältä, Leppävaaralla ja sen asukkailla on vahvat juuret ja historia. Tulevaisuus tehdään yhdessä. 
Koulutukseltani olen valtiotieteen maisteri ja politiikka on ollut tiivis osa elämääni 70-luvun kouluneuvostovaaleista lähtien. Suurimman osan työurastani olen tehnyt vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten järjestöissä; sosiaalisihteerinä, toiminnanjohtajana, palvelutalon johtajana, asiantuntijana. ”Kuunnellaan heitä, jotka puhuvat hiljaisella äänellä” on myös poliittinen agendani. Hiljainen ääni kuuluu usein ikäihmisille tai vammaisille. 
Hyviä hetkiä elämässä on paljon, yksi parhaimmista, kun veneen köydet on irrotettu ja keula kääntyy merituulta kohti."

tiistai 12. syyskuuta 2017

Valtuustoryhmä esittäytyy: Heidi Luukkanen

Olen uusi politiikassa, Sosialidemokraattiseen puolueeseen liityin vasta viime syksynä vaalien alla. Tähän asti olen pyrkinyt toteuttamaan lähidemokratiaa  lähinnä vanhempana koulujen vanhempainyhdistyksissä ja johtokunnissa. Tällä hetkelläkin olen Järvenperän koulun johtokunnan puheenjohtaja.

Lasten ja nuorten hyvinvointi sekä syrjäytymisen ehkäisy ovat teemoja lähellä sydäntäni. Olinkin erityisen otettu valinnastani juuri Liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajaksi. Työ käynnistyy pian, odotan sitä innolla.

www sivujeni osoite on www.heidiluukkanen.wordpress.com 

Lautakuntatyö on lähtenyt hyvin käyntiin, mielenkiintoista ja antoisaa on ollut!

www.facebook.com/luukkanenheidi

Heidi Luukkanen - tehokas tekijä, jolla on sydän paikallaan!

Valtuustoryhmä esittäytyy: Mika-Erik Walls

Olen Mika-Erik Walls, koulutukseltani kasvatustieteen lisensiaatti ja filosofian maisteri, työskentelen jo 21. lukuvuotta lukion lehtorina sekä myös oppimistutkijana – tehnyt yhteensä liki 30-vuotisen työuran yleissivistävän- ja aikuis- sekä yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen piirissä.

Olen perehtynyt tutkijana erityisesti opettajien työhön, työhyvinvointiin ja digitaaliseen oppimiseen ja oppimisympäristöihin. Lisäksi olen opiskellut ja tutkinut johtamisjärjestelmiä, erityispedagogiikkaa. Hoidan tällä hetkellä vakinaista virkaani Helsingin kaupungin opetustoimessa. Vaikuttamis- ja järjestötyötä olen tehnyt jo 20 vuoden ajan. Espoon kuntapolitiikassa olen toiminut viimeksi valtuustokaudella 2005-09 mm. opetuslautakunnan jäsenenä sekä Espoon käräjäoikeuden lautamiehenä. Tämänhetkiset luottamustehtäväni Espoossa 2017-2021: Espoon kaupunginvaltuuston varajäsen (5. varavaltuutettu) ja Sdp:n valtuustoryhmän jäsen, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinainen jäsen, Espoon Vammaisneuvoston varapuheenjohtaja, Kuitinmäen koulun johtokunnan puheenjohtaja. Muita keskeisimpiä luottamustehtäviä: Suomen Vanhempainliiton johtokunnan ja Työvaliokunnan jäsen, OAJ:n Helsingin paikallisyhdistyksen hallituksen jäsen.

Naimisissa, kaksi ihanaa tytärtä, pk- ja kouluiässä. Toisen tyttäreni autismin kautta vammaisten asiat ja haasteet ovat minulle hyvin läheisiä, lainsäädäntöä myöten. Intohimoni yli kaiken: kaikkien lasten ja nuorten tasavertaisten oppimisen edellytysten edistäminen ja opetuksen resurssien turvaaminen, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö kaikille sekä vanhemmuuden tukeminen kaikissa elämänvaiheissa! Myös ikäihmisten asiat ovat lähellä, konkreettisesti, lähiomaiseni kautta; kotihoitoon on panostettava Espoossa huomattavasti enemmän kuin tähän asti.

Uuttera, luotettava ja tarkkaan asioihin perehtyvä työmyyrä, ope ja perheenisä kaikkien espoolaisten palveluksessa 2017-2021. Ollaan tiiviissä yhteydessä erityisesti kaikissa lapsiin, nuoriin, varhaiskasvatukseen, opetukseen (perusopetuksesta aina 2.asteen koulutukseen ja korkeakouluihinkin), oppimiseen, erityiseen tukeen ja vammaisasioihin liittyvissä asioissa tulevana 4-vuotiskautenani!

Nettisivustoni: www.mikaerikwalls.fi

Facebook: https://www.facebook.com/mikaerikwalls/

Instagram: https://www.instagram.com/mikaerikwalls/

Twitter: https://twitter.com/mikaerikwalls


lauantai 3. joulukuuta 2016

Valtuustoryhmään uusi jäsen: Aulikki Pentikäinen

VARAVALTUUTETTU Abdifitah Ali Abdi on  pyytänyt 21.11.2016 päivätyllä kirjeellään eroa varavaltuutetun toimestaan sekä kulttuurilautakunnan jäsenyydestä valtuuston toimikauden jatkumisen perusteella. Valtuusto hyväksynee eron kokouksessaan 12.12.2016. Uudeksi varavaltuutetuksi nousee  tällöin vuoden 2012 vaaleissa seuraavaksi eniten ääniä saanut Aulikki Pentikäinen.

Kuntalaisten arjen huolet ja raskaat tilanteet ovat Aulikki Pentikäiselle tuttuja, sillä hän toimii Espoon kaupungin johtavana talous- ja velkaneuvojana ja vastaa myös sosiaalisesta luototuksesta. Työssään hän on nähnyt sen, että asumisen kalleus on yksi keskeinen syy velkaongelmiin työttömyyden ja muiden elämänkriisien ohella. Vuosien varrella Aulikki Pentikäinen on kutsuttu lukuisiin oikeusministeriön työryhmiin valmistelemaan maksukyvyttömyyteen ja perintään liittyvää lainsäädäntöä.

Vapaa-ajalla Aulikki lenkkeilee ja rentoutuu marjastaen ja sienestäen. Koulutukseltaan hän on maa- ja metsätaloustieteiden maisteri. ”Olen kuitenkin kuluttajaekonomisti, sillä pääaineeni yliopistossa oli kuluttajaekonomia.  Maa- ja metsätalousosaaminen paikantuu lähinnä puunrankojen jalostamiseen klapeiksi omin lihasvoimin, Aulikki nauraa.

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Valdemarin arkisto 2013-2017


Ensimmäinen nettilehti Valdemari ilmestyi helmikuussa 2013. Samaan aikaan avattiin sivusto myös facebookiin. FB-tykkääjiä on tällä hetkellä 211,  mikä  riittää siihen, että saamme tilasto-ominaisuudet käyttöömme. Osoitteemme facebookissa on:
https://www.facebook.com/Valdemarit.

NETTILEHDEN idea on otettu hyvin vastaan. Heti ensimmäisellä numerolla oli heti 796 lukukertaa.  Yhteensä  kaikkia ilmestyneitä numeroita  on luettu tähän mennessä lähes  21 392  kertaa!

Valdemari on tammikuun 2018 loppuun mennessä ilmestynyt 40  kertaa, ja siinä on julkaistu  523 juttua. Joka numerossa esitellään valtuustoryhmän ja valtuuston kokouksen demareille tärkeitä asioita. Kun  uusi numero ilmestyy, vanhemmat jutut siirtyvät arkistoon.    Jos jokin vanha juttu kiinnostaa, sen saa päätoimittajalta.

Vuosi 2013

ENSIMMÄISESSÄ Valdemarissa julkaistiin seuraavat jutut:
-  Valdemari nro:1 on tässä!
-  Puheenjohtajan puheenvuoro
-  Demarien valtuustoryhmä koolla tammikuussa
-  Valtuustoryhmä esittäytyy: Veikko Simpanen
-  Pelastetaan kaupungintalo!
-  Valtuustoryhmä esittäytyy: Johanna Värmälä

KAKKOS-numeron aiheita olivat:
-  Valdemari 2 on tässä uudistettuna!
-  Puheenjohtaja puhuu!
-  Valdemari näkyy ja vaikuttaa!
-  Maria Guzenina-Richardson Honkamajalla
-  Maaliskuun valtuustosta - lyhyesti
-  ILMOITUS - Etelä-Espoon demarit
-  Demarit vaativat hätäohjelmaa terveyskeskusjonojen poistamiseksi
- Demarivaltuutetut istuivat iltaa Gumbölessä
- Demarit aktiivisina Blominmäen asiassa
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Tarja Tallqvist
-  Jarkko Rahkonen elvyttää Villiruusua


KOLMOS-numero ilmestyi huhtikuussa. Siinä oli  seuraavat jutut:
-  Valdemarin kolmas numero, olkaa hyvä!
-  Terveyskeskus- ja vanhuspalvelut saatava kuntoon!
-  Huhtikuun valtuuston kokouksesta - lyhyesti
-  Valtuustoaloitteilla vaikutetaan
-  Valdemarit Tallinnassa
-   MAINOS: Demarien vappujuhla Läkkitorilla!
-   Valtuustoryhmä esittäytyy: Adbirahman Ali
-   SDP julkaisi oman palvelustrategiansa
-   Demarit eivät aja pakkoliitoksia








Lisää kuvateksti

NELOS-numero ilmestyi toukokuussa. Sisällysluettelossa olivat:
- Hienoa työtä, MGR!
- Jo neljäs Valdemari netissä!
- Demokraatti-lehti kehui Valdemaria!
- Valtuuston kokouksesta 20.5.- lyhyesti
- Demarit vaativat kestävää ratkaisua terveyskeskusten ongelmiin
- Maahanmuuttajat haluvat tehdä töitä
- Kuntapäivillä Oulussa
- Sivistystoimen organisaatiouudistus puhututtaa demareita
- Demarit mukaan valtuustosopimukseen?
- Espoon tarina: strategiaa uudella tavalla
 - Valtuustoryhmä esittäytyy: Martti Hellström




KESÄKSI ilmestyi  vitosnumero. Sen otsikoita olivat:
- Viides Valdemari, var så gud
-  Valtuustoryhmä toivottaa hyvää kesää!
-  Kesäkuun valtuuston kokouksesta - lyhyesti
-  Sistosen poliittinen "ilmaveivi"
-  Sivistystoimeen uusia tulosyksikkö: liikunta- ja nuorisotoimi
-  Työväenopistoa koskevaa organisaatiouudistusta aletaan valmistella
-  Demarit edelleen huolissaan pyrkimyksistä uittaa palvelusetelit terveyskeskuksiin
-  Kesän jälkeen jälleen syksy!
-  Valtuustoryhmä esittäytyy: Antti Aarnio










KUUTOS-numeroon oli yhdistetty elo- ja syyskuun tapahtumia:
- Elo-syyskuun Valdemari on uunituore
- Länsimetro elvytyskohteeksi!
- Tervetuloa demarien teltoille!
- Syksyn ensimmäinen valtuuston kokous
- Terveisiä syyskuun valtuuston kokouksesta
- Terveyskeskusmaksuja ei saa korottaa!
-  Valdemari ilmestyi paperiojenteena
-  Demarit: Viherlaakson koulun sisäilmaongelmat on ratkaista!
-  Valtuustoryhmä esittäytyy: Liisa Kivekäs
-  Demarit vaativat Mankin seisakkeen säilyttämistä





LOKAKUUNlehden teemoja olivat:
-  Tässä uunituore Valdemari numero 7!
-  Demarit hyväksyivät valtuustosopimuksen
-  Budjettineuvottelut käynnistyvät
-  Lokakuun valtuuston kokouksesta
-  Talouskurimus kiirehtii kaupungintalon saneerausta
-  Valtuustoryhmän edustajat onnittelivat Juha Metsoa
-  Demarien lehti: Espoon Ruusu ilmestyy 6.11.
-  Lähiaikojen demaritapahtumia
-  Työpaikka auki Espoon demarien kunnallisjärjestössä
-  Valtuustoryhmän verkostokortit
-  Valtuustoryhmä esittäytyy: Leena Luhtanen







MARRASKUUSSA ilmestyi numero 8. Tässä aiheita:
-  Jo kahdeksas Valdemari on ilmestynyt
-  Sopu talousarviosta
-  Terveisiä Valtuuston kokouksesta 18.11.2013
- Mediatiedote 3.11: Espoon demarit puolustavat palveluita
- Valdemarit näkyivät Espoon Ruusussa
- Juhani Parisaari Aarno Turusen seuraajaksi
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Maria Guzenina-Richardson
- Demarien ryhmyri vaihtuu
- Harriet Klar on nyt Harriet Klar-Nykvist










JOULUKUUN puolivälissä ilmestyi vuoden viimeinen Valdemari:
- Tässä Valdemarin joulunumero 9
- Maria Guzenina-Richardson valtuustoryhmän
- Valtuustovuosi 2013
- Joulukuun valtuuston kokouksesta
- Talousarviokokous 4.12.-13
- Onnea Jukka ja Sinikka!
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Martti Tieaho
- Valdemari on ilmestynyt jo yhdeksän kertaa
- Hyvää Joulua ja Upeaa Uutta Vuotta 2014








Vuosi 2014



HELMIKUUN alussa ilmestyi vuoden 2014 ensimmäinen Valdemari:
- Valdemari 1/2014
- Pääkirjoitus 8.2. 2014
- Taistelu omien terveyskeskusten puolesta jatkuu
- Kevään demaritapahtumia
- Korpilammella tasapainotus- ja tuottavuusseminaari 11.-12.2.
- Valtuustoryhmä kokoontuu viikkoa ennen valtuustoa
- MAINOS: Keskustelutilaisuus kouluasioista
- Tammikuun valtuston kokouksesta
- Iso huoli vanhusten aterioiden hinnasta
- Valdemareja ehdolla SDP:n puoluekokoukseen
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Jasminiitta Lumme
- Valdemarin lyhyt historia.






1.3. lopulla ilmestyi kakkosnumero. Siinä oli seuraavia juttuja:
- Valdemari 2/2014 on tässä. Olkaa hyvä!
- Demarit eivät hyväksy esitettyjä leikkauksia
- MAINOS: Demarilauantai 22.3.
- Valtuuston kokous 24.2.2014
- MAINOS: Nasima Razmyar Puikkarissa
- Valtuustoryhmä kokoontui 17.2.2014
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Hannele Kerola
- Korpilammen henki vm. 2014
- Demaritapahtumia!
- Montako valdemaria Seinäjoelle?
- Poikkihallinnolliset ohjelmaryhmät yhteisessä työpajassa
- Espoonlahdessa oli viikolla 9 demaripöhinää
- Valdemari on nyt ilmestynyt vuoden ajan!





HUHTIKUUSSA ilmestyi Valdemarin nro 4. Teemoja olivat:
- Kaikki Valdemarit pähkinänkuoressa
- Maria Guzenina-Richardson halutaan puoluehallitukseen
- Kohti SDP:n puoluekokousta
- Valtuuston kokous 14.4.
- Demarit vastustivat loppuun saakka ylimitoitettuja leikkauksia
- Länsimetron jatkossa aikalisä
- Blominmäen asialle lyötiin sinetti
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Maria Jungner
-  Loppukevään demaritapahtumia
-  Mainos: Toreilla tavataan









KESÄNUMERO ilmestyi 15.6.  Lehden teemoja olivat
- Pääkirjoitus: Lämmin kiitos valtuustoryhmälle!
- Kevätkauden viimeisestä valtuuston kokouksesta
- Demarit vastustavat jättikaupunkia
- Terveisiä puoluekokouksesta
- SDP:llä on uusi puheenjohtaja
- Toukokuun valtuuston kokouksesta
- Demariyhteenvetoa keväästä 2014
- Kohti eduskuntaa
- Demaritapahtumia syksyllä 2014
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Markku Sistonen ja
- Valdemarin koko tarina







SYKSYN ensimmäinen numero  ilmestyi. Lehden teemoja olivat:
- Edessä tiukka poliittinen syksy
- Faktoja vanhuspalveluiden tarpeesta
- Mainos: Demarit taas teltoilla
- Valtuuston syksyn ensimmäinen kokous
- Mediatiedote 13.8.-14
- Valtuustokysymys väistötilojen myöhästymisestä
- Koulujen väistötilojen myöhästymisestä
- Valtuustoryhmän kesäkokous
- Pelastuuko kaupungintalo?
- Keistä kansanedustajaehdokkaita?
- Nettilehden vanhat numerot






SYKSYN toinen nettilehti ilmestyi 5.10.-2014. Lehdessä oli seuraavia juttuja:
- Pääkirjoitus
- Metrokokous valtuustossa 29.9.
- Valtuustoryhmän jäsenet aktivisina Majvikissa
- Syyskuun ensimmäinen valtuuston kokous 8.9.-14
- Kaksi valtuustodemaria pyrkii eduskuntaan
- Osakeyhtiö, liikelaitos vai kaupungin oma tuotanto?
- Valtuuston demariryhmän jäseniä ehdolla seurakuntavaaleissa
- Teltoilla tavataan; Espoon demarien syksyn tapahtumia
- Mediakatsaus
- Onnittelut 68-vuotispäivän johdosta Martti Tieaholle!
- Espoossa avattiin monikulttuurisuustila
- Vahvempaa yhteistyötä



LOKAKUUN Valdemarin nro 8 teemoja olivat:
- Pääkirjoitus
- Valtuuston kokous 20.10.2014
- Eläköön itsenäinen Espoo!
- Valtuusto keskusteli kehitysohjelmista
- ESPOON ruusu ilmestyy jälleen
- Ritva Snabb valtuustoryhmän vs. sihteerinä
- Loppusyksyn demaritapahtumia
- Ihmisoikeuksien päivän tapahtuma Entressen kirjastossa 10.12
- Maria Guzenina ja Johanna Värmälä eduskuntaa!
- Muista äänestää seurakuntavaaleissa!
- Vuoden 2015 valtuuston kokoukset
- Espoon budjettia valmistellaan
- Valdemarit 2013-14




MARRASKUUN Valdemarin nro 9 teemoja olivat:
- Pääkirjoitus: Martti Tieaho in memoriam
- Marraskuun valtuuston kokous
- Mediatiedote 14.11.2014
- Espoon kunnianarvoisaa kaupungintaloa ei suojeltu
- Espoon ruusu ilmestyi 16.11.
- Uudenmaan maakuntaparlamentti haki ideoita mm. Virosta
- Demarit menestyivät seurakuntavaaleissa
- Suomenojan satamassa kuohuu!
- Jasminiitta Lumme: Tulevaisuuden oppimisympäristö Viherlaaksoon!
- Loppuvuoden demaritapahtumia
- Kosketuksia ihmisoikeuksiin 10.12.2014
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Helena Haapsaari
- Kaiken maailman Valdemarit :-)




JOULUKUUN valdemarin nro 10 teemoja olivat:
- Pääkirjoitus
- Valtuusto kokoontui joulukuussa kaksi kertaa
- Maria Guzenina nousee kaupunginhallitukseen
- Mediatiedote Espoon Asuntojen vesimittareista
- Kosketuksia ihmisoikeuksiin
- Espoo-mitalli Jasminiitta Lumpeelle
- Mediatiedote budjettisovusta
- Vuoden 2015 valtuuston kokoukset
- Hyvää Joulua!
- Arkisto








Vuosi 2015


TAMMIKUUN 2015 numeron teemoja olivat:
Pääkirjoitus
Espoolaisdemarien vuosi 2014 kuvina
Demarien valtuustoryhmä järjestäytyi
Tammikuun valtuuston kokous
Espoo ei halua jättikaupunkia!
Ketteryyttä uuden opiskelijahuoltolain soveltamiseen!
Demarit ja metropolihallinto
Demarien kannatus nousussa
Maria Guzenina eduskuntaan!
Johanna Värmälä eduskuntaan!
Antti Rinne Espoossa ma 2.2.2015










HELMIKUUN Valdemarin teemoja olivat:
Pääkirjoitus
Helmikuun valtuuston kokous
Kehitysohjelmat
Vaalipuffi
Hus palvelee Espoota hyvin
Valtuustoryhmä vaalipöhinässä
Eduskuntavaalit lähestyvät
Valtuustoryhmä esittäytyy: Kaisa Rastimo









MAALISKUUN Valdemarin teemoja olivat:
Pääkirjoitus: Eduskuntavaalit 2015
Valtuuston kokouksesta 23.3.2015
Valtuustoseminaarin 26.3. satoa
Maria Guzenina matkalla eduskuntaan
Johanna Värmälä kampanjoi teltoilla ja somessa
Puffi: Demaritapahtuma 11.4. Kosketuksia vanhuuteen












KEVÄÄN viimeisen Valdemarin teemoja olivat:
Kesäajot sunnuntaina 14.6.
Kesäkuun valtuuston kokous
Kaikki ryhmät mukana neuvottelutuloksessa ulkoistuksista
Suomenojan venesataman kohtalo puhututtaa
Mediatiedote jättiulkoistuksista
Valtuuston kokous 18.5.
Huhtikuun valtuuston kokous
Valtuustoryhmän puheenjohtaja Maria Guzenina eduskuntaan
Demareita teltoilla
Valtuustoryhmää täydennettiin








SYKSYN 2015 ensimmäisen Valdemarin teemoja olivat:
Pääkirjoitus
Syyskuun valtuuston kokous
Suurmielenosoitus 18.9.
Vuoden 2016 budjetti
Sivistystoimen talousseminaarissa
Lumenkaatopaikka Vanttilaan
Kohti kuntavaaleja 2017
Espoo Caterin inhouse-yhtiöksi
Elokuun valtuuston kokous
Terveisiä Karakalliopäiviltä
Syksyn 2015 demaritapahtumia
Eduskuntaryhmä kokousti Espoossa






MARRASKUUN Valdemarin teemoja olivat
Pääkirjoitus
Valtuustoryhmän Mediatiedote
Media noteerasi demarien neuvottelutavoitteet
Hallituksen kärki- /Espoon järkihankkeet - Espoon tulevaisuus
Marraskuun valtuustokokouksesta
Hannele Kerola: Karhusuon koulu taas tapetilla
Lokakuun valtuuston kokouksesta
Terveisiä piirin kokouksesta
Reijo Tuori eläkkeelle
Valdemarin arkisto







JOULUKUU  Valdemarin 7/2015 teemoja olivat
Joulukuun pääkirjoitus
Valtuustoryhmän Avoin kansalaispaneeli 24.11.2015
Valtuuston budjettikokous 2.12.
Demarien ryhmäpuheenvuoro vuoden 2016 budjetista
Valtuuston kokouksesta 7.12.2015
Veikko Simpanen syvästi huolissaan vanhusten asiakasmaksuista
Valtuustovuosi 2015 demariryhmän silmin
Maria Guzenina valtuuston puheenjohtajaksi
Liisa Kivekäs kaupunginhallituksen jäseneksi
Kiitokset Jukka Vilskeelle hienosta työstä
Joni Vainikainen kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi
Demarivuosi 2016
Koko valtuuston seminaari 14.1.2016
Valtuustoryhmä esittäytyy: Jarkko Rahkonen



Vuosi 2016



TAMMIKUUN valdemarin (2016:1) teemoja olivat
Pääkirjoitus
Valtuustovuoden 2016 asialistaa
Kunnianarvoisasta kaupungintalosta
Tammikuun valtuuston kokouksesta
Valtuuston uusi puheenjohtaja: Maria Guzenina
Ajatuksia valtuuston seminaarista Finns Omniassa
Demarien vastaus kaupunginjohdolle hallinnon kehittämisestä
Demariryhmälle uusi puheenjohtajisto
Mediatiedote Niipperin koulun väistöstä








HUHTIKUUN Valdemarin (2016:2)  juttuja olivat
Pääkirjoitus: Totisesti elämme kummallisia aikoja
Demarit tekivät määrärahoitealoitteita
Valtuustoryhmän toimintakertomus sai kehuja edustajiston kokouksessa
Valtuustoryhmän pj. Martti Hellström: Ei vuoroluvulle!
Antti Aarnio: Turha kauhistella investointeja
Hannele Kerola: Rahastot käyttöön
Maaliskuun valtuuston kokous
HS kirjoitti helmikuun valtuuston kokouksesta
Päivähoitoasia nousi esiin myös Länsiväylässä
Helmikuun valtuuston kokous
Valtuustoryhmä aktiivisesti paikalla OTTO-maatteja vaatimassa.
Mediatiedote Niipperin koulun sisäilmaongelmista




TOUKOKUUN Valdemarin (2016:3) juttuja olivat
Pääkirjoitus: Elämme epäinhimillistä aikaa
Vuoroluku uhkaa ?
Valtuuston kokous 25.4.
Pakina: Ovatko Persut rasisteja?
Terveisiä piirikokouksesta
Hesari teki myös jutun terveyskeskusasiasta
Demarien valtuustokysymys Matinkylän terveyspalveluihin liittyen
Valtuustokysymys Espoon teatteritalosta
Valtuustoaloite hankintalaista
Valtuustokysymys koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi
Myös opettajien järjestö on ottanut kantaa koulukurjuuteen






KESÄKUUN Valdemarin (2016:4) juttuja olivat
Pääkirjoitus: Hyvää kesää!
Toukokuun kokouksesta
Valtuustoryhmä herkutteli
Kesäkuun valtuuston kokous
Länsimetro myöhästyy
Koulujen korjausvelka ei supistu itsestään
Valtuusto torjui demarien toiveen
Espoon teatteri maan alle?
Sote­uudistus ei saa romuttaa Espoon taloutta
Ruusuja jaettiin äideille
Budjetin valmisteluprosessi on käynnissä
Terveisiä iltakoulusta
Onneksi olkoon Johanna ja Leena!
Syksyn demariohjelmaa




ELOKUUN Valdemarin (2016:5) juttuja olivat
Pääkirjoitus: viimeinen erä alkaa
Elokuun valtuuston kokous
Valtuusto tyrmäsi demarien parannusesitykset
Harvinaislaatuinen sitoumus
Espoon omiin yhtiöihin lisää avoimuutta!
Veroprosentti ja budjettineuvottelut
Veikko Simpasen valtuustoaloite vesimittareista
Tapiolan uimahallin sietämätön tilanne
Valtuustoryhmän syksyn kalenteria
Kunnallisjärjestön tervehdys
Puffi: Kävellen koulupaikkoja tytöille






SYYSKUUN Valdemarin/2016:6) juttuja olivat
Pääkirjoitus: Budjettineuvottelujen alla
Syyskuun valtuuston kokous
Mediatiedote: Espoon demarit haastavat kaupunginhallituksen kehys- ja veroprosenttiesityksen
Pitääkö virkamiehen vastata?
Leena Luhtanen ja Espoon teatteritalo
Mediatiedote: Laadukkaat peruspalvelut turvattava
Veikko Simpanen: Hallituspuolueiden valtuutetut leikkauslinjalla Espoossa
Veikko Simpanen: Pitkäaikaistyöttömyyden katkaiseminen
Valtuustokausi jatkuu
Demarisyksyn ohjelmaa
Ensimmäiset demariehdokkaat





JOULUKUUN Valdemarin/2016:7) juttuja olivat:
Tule tapaamaan Valdemareja Lippulaivaan!
Pääkirjoitus
Valdemareja puoluekokoukseen
Demarien oma budjettiseminaari
Mediatiedote: Demarit valmiina Espoon budjettineuvotteluihin
Budjettineuvottelut 2016
Budjettisovusta tuli tällainen - myös demarien vaikutuksesta
Mediatiedote 23.11.Demarit ja vasemmistoliitto kävelivät Espoossa ulos budjettineuvotteluista
Demarien ulosmarssi Länsiväylässä
Demarien ulosmarssi Demokraatti-lehdessä
Demarien ulosmarssi Hesarissa
Lokakuun ensimmäinen valtuuston kokous
Lokakuun toinen valtuuston kokous
Espoon Ruusu ilmestyi 12.11.
Marraskuun ensimmäinen valtuuston kokous
Marraskuun toinen valtuuston kokous
Harriet Klar-Kristola- Espoon positiivisin?
Jo 90 ehdokasta Kohti kuntavaaleja
Valtuustoryhmään uusi jäsen: Aulikki Pentikäinen
Jouluun demaritapahtuma: Itsenäisyyspäivän juhla 6.12.

Vuosi 2017

HELMIKUUN  Valdemarin 2017:1  juttuja olivat:
Pääkirjoitus
Tammikuun valtuustonkokous
Määräraha-aloite subventoimaan vanhusten ateriahintojen nousua
Kevään kiinnostavia tapahtumia
Demariehdokkaita
Lisäkaavoitukseen tarvitaan vauhtia ja porkkanoita











HUHTIKUUN  Valdemarin 2017:2  juttuja olivat:
Pääkirjoitus: Uusin voimin kohti parempaa Espoota
Helmikuun valtuustosta
Valtuustoterveisiä maaliskuulta
Valtuustoryhmän toimintakertomus 2016
Homekouluista repesi iso riita
Vanhan valtuuston toiseksi viimeinen kokous; poimintoja
Jarkko Rahkonen: Vaalianalyysia
Uuden valtuuston 2017- 2021 demarit
Hyvää Vappua!









TOUKUUN Valdemari 3/2017  oli  vanha valtuustoryhmän  Valdemarin  viimeinen numero. Se oli erikoisnumero, johon oli poimittu aiemmin julkaistuja juttuja koko valtuustokaudelta 2013- 2017. Kun tavallisesti lehdessä on kerrallaan 6- 10 juttua, tässä nyt niitä oli luettavana 127.














SYYSKUUN  Valdemari 4/2017  oli  uuden valtuustoryhmän  Valdemarin  ensimmäinen numero. Siinä oli seuraavat jutut:
Pääkirjoitus
Syyskuun valtuustonkokous
Mediatiedote: Hyvä arki kuuluu jokaiselle  espoolaisille
Mediatiedote: Espoo velkaantuu massiivisesti. Tuloveroa nostettava vastuullisesti  0,25 %-yksikköä
Mediatiedote: Demarit vastustavat suunnitelmaa siirtää Espoon kansainvälisen koulua Otaniemeen
Valtuustoryhmän mediatiedote: Erityisoppilaiden koulukuljetusten turvallisuus ja laatu taattava Espoossa välittömästi !
Espoon kilpailutusinto ja erityisryhmien elintärkeät palvelut törmäyskurssilla? Case Kajon Oy
Valtuustoryhmämme 2017-2021
Elokuun valtuuston kokouksesta
Syksyn ensimmäinen ryhmän kokous
Uuden valtuuston ensimmäinen kokous
Demarien uusi valtuustoryhmä järjestäytyi
Valtuustoryhmän syksyn 2017 ohjelma
Valtuustoryhmä esittäytyy: Heidi Luukkanen
Valtuustoryhmä esittäytyy: Mika-Erik Walls

MARRASKUUN   Valdemari 5/2017  oli  syksyn toinen numero. Siinä oli seuraavat jutut:
Lokakuun valtuustosta
Valtuusto kunnioitti Karl Koivusen poismenoa
Demarien oma budjettiseminaari
Hesari kokosi ryhmien budjettitavoitteita
Marraskuun valtuustosta
Mediatiedote budjettineuvotteluista
Mitta täyttyi koulukyytisotkuista
Maakunta-uudistus: ei mitään hyötyä pk-seudulle
Jukka Vilske palasi demarien kunnallisjärjestön johtoon
Valdemarien loppusyksyn ohjelmaa







JOULUKUUN Valdemari 6/2017 kertasi  politiikkavuoden. Siinä oli seuraavat jutut:
Pääkirjoitus
Joulukuun kaksi valtuustonkokousta
Budjettineuvottelut 2018
Demarien mediatiedote valinnanvapauslaista
Politiikan vuosi 2017
Demarien valtuustoryhmä 2013-2017
Politiikan tammikuu
Politiikan helmikuu
Luonnos
Politiikan maaliskuu
Espoon Ruusu 25.-26.3.2017
Jarkko Rahkosen vaalilehtinen
Politiikan huhtikuu
Demarien uusi valtuustoryhmä 2017-2021
Politiikan toukokuu
Politiikan kesäkuu
Politiikan kesälomalla heinäkuussa
Politiikan elokuu
Politiikan syyskuu
Politiikan lokakuu
Politiikan marraskuu
Politiikan joulukuu
Hyvää Joulua!